Ilmoitus uusista teksteistä

Bloggeriin - siis tähän palveluun, jossa nämä tekstit ovat - oli ilmestynyt omana palveluna sähköpostiviestien lähettäminen uusista teksteistämme. Aikaisemmin olen hoitanut sen toista kautta. Otin tämän Bloggerin palvelun nyt käyttöön ja lisäsin samalla mummin osoitteen vastaanottajiin. Jos siis ilmoitukset ovat vähän erilaisia kuin ennen se johtuu tästä.

Kotona ja kohti seuraavaa matkaa

Laivamatkamme Maarianhaminasta Turkuun meni vauhdilla. Siljalla on aina kesäisin mukavasti toimintaa lapsille, joten vietimme suurimman osan matkasta lasten pisteissä pelaillen ja leikkien. Puolisen tuntia ennen Turkuun saapumista Olli onnistui venähdyttämään oikean käden keskisormensa pallopelissä. Menimme laivan infoon kysymään terveydenhoitajaa ja hetken odottelun jälkeen pääsimme ammattilaisen hoitoon. Sormi teipattiin etusormen kanssa yhteen, että pystyy ajamaan vielä kotiin.

Auli oli meitä satamassa vastassa ja otti pyörälaukkuni kyytiinsä. Pyöräilin Ollin kanssa Härkämäen kautta kotiin. Välillä piti pysähtyä ottamaan varjokuvia (joista onnistunein tuossa edellisessä jutussa). Kotona pääsimme heti saunomaan. Teki hyvää.

Nyt on tämä retki tehty ja aika keskittyä seuraavaan. Ensi sunnuntaina lähdemme Cordobaan. Espanjalaisilta oli tullut pitkästä aikaa sähköpostia ja nyt sain jo selville lomakotimme sijainninkin. Se on täällä. Se on tämän ilmakuvan keskellä oleva talo.

Kotona

Kotona jälleen. Täällä häärii yksi hölöttävä pikkuneiti, joten matkan viimeiset vaiheet tuonnempana.

I hamnen

Heräsimme aamulla ennen kahdeksaa. Nautimme kiireettömän aamun köllöttelemällä ja kokkailemalla teltan edustalla aamupuurot ja kiisselit. Kerättyämme leirin jälleen pyöräni päälle lähdimme kiertelemään kaupunkia. Aloitimme Lilla Holmenin lintupuistosta. Riikinkukot kukkoilivat. Niillä on yllättävän kova ääni. Keskustassa etsimme hyvää pitsapaikkaa, koska oli nälkä ja Olli halusi pitsaa. Ensimmäinen vastaan tullut kebab-ravintola olia ihan hyvän näköinen, mutta halusin vielä katsella. Kiersimme koko keskustan löytämättä toista pitseriaa. Siellä missä Turussa on kebab-ravintola täällä on kampaamo. Niitä oli joka paikassa. Päädyimme takaisin ensimmäiseen ja ainoaan kebab-paikkaan ja otimmekin kebabit. Olivat tavallista maukkaammat. Ruokailun jälkeen rullailimme mahat turpeina satamaan. Muistin laivan lähtöajaksi 13:15, mutta se lähteekin vasta 13:45. No nyt oli aikaa naputella tätä. Jaaha, laiva tulee. Pitää mennä ottamaan kuva.

Maarianhaminassa!

Lämmin, upea, mukava, kevyt jne. pyöräilypäivä takana ja istumme nyt Gröna Uddenin leirintäalueen kahvilassa nautiskelemassa.

Hehkutus pyöräteistä oli tietysti vähän ennenaikaista. Saimme ajaa Lemlandista eteenpäin piennarta pitkin kunnes 4 km ennen keskustaa alkoi jälleen pyörätie. Lemströmsin kanaalilta alkaen näkyi olevan pyörätien rakentaminen meneillään, eli kyllä se siitä paranee.

Koko päivä on sujunut mukavasti ja ilman ongelmia. Pyörä kulki kevyesti kuormasta huolimatta ja mikä parasta Olli nautti ajamisesta. Nyt keskitymme jälleen nautiskelemaan olostamme.

Pyörätie

Långnäsissä odotti mieluisa yllätys: uusi pyörätie! Voi kun Turussakin ymmärrettäisiin tämän infrastruktuurin päälle. Ei olekaan mikään yllätys, että täällä tulee paljon pyöräturisteja vastaan.

Olemme ajaneet nyt noin puolet 30 km matkasta Maarianhaminaan. Siitä 13 km on ollut pyörätietä. Nyt istumme tutulla taukopaikalla Lemlandin kylän risteyksessä ja syömme korvapuusteja ja Pepsiä.

Tauko Snäckössä

Ajoimme Kumlingen läpi aika vauhdilla. Keskusta oli aivan kuollut, koska on sunnuntai. Remmarinassa pysähdyimme nautiskelemaan jäätelöä ja olutta. Lämmintä. Snäckön satamassa olimme jo reilu pari tuntia ennen lautan lähtöä (klo 14). Käväisin jälleen uimassa. Olli "kalasti" rannan pikkukaloja kaislatikulla. Kerroinko jo, että täällä on lämmintä?

Alfågeln

Aamulla klo 8:50 satamassa. Yö nukuttiin hyvin. Oli lämmin yö. Matka jatkuu upeassa säässa.

Ilta-ajelulla

Lähdimme vielä kiertelemään Torsholmaa. Saavuimme juuri sopivasti laiturille seuraamaan huomisen lauttamme lähtöä.

Brändössä

Minun ja Ollin pyöräretki Ahvenanmaalle toteutui vihdoinkin. Minulla alkoi tänään loma ja tämän paremmin se ei voisi enää alkaa. Oman lapsen kanssa pyöräretkellä täydellisessä säässä. Saaristossa.

Auli kyyditsi meidät Kustavin Vuosnaisiin, josta jatkoimme yhteysaluksella Åvaan, Brändön pohjoispäähän. Sinne päästyämme ajelimme pikku hiljaa kylän keskustaan. Matkalla keskustaan Olli kysyi onko Prisma auki. Pysähdyimme lounaalle kirkon takana olevalle rannalle.
Lounaan jälkeen jatkoimme Torsholmaan, Brändön eteläosaan. Pienen etsiskelyn jälkeen löysimme majapaikkamme, Husells stugor. Telttailemme heidän pihalla ensi yön. Meillä on talon vessa ja keittiö käytettävissämme ja leiriytymismaksu 5 €. Mukava paikka. Talossa on kolme huonetta ja mahtuisimme sinne hyvin koko perhe. Kysyin hintaa tulevaisuuden varalle; 80 €.

Teltan pystyttämisen jälkeen täydensimme juomapullot ja kävelimme läheiselle uimarannalle. Aurinko paistaa. Olli köllöttelee vieressä ja lukee Marvin Millerin kirjaa Minä rikosetsivä. Ja minä näpyttelen tätä kännykällä. Taidan lopettaa ja keskittyä hymyilemään elämälle.

Seikkailupuistossa

Kesäkuun loppupuoli. Päällä kaikki vaatteet, mitä on mukana. Kylmä. Tuleeko kesä tänä vuonna ollenkaan? (Tulee. Viimeistään Espanjassa. Sielläon nyt 38 astetta lämmintä.)

Picnic

Mikä olisikaan sen parempi tapa viettää kaunis kesäilta kuin pieni picnic lähipuistoon. Aino ja Mimosa olivat suunnitelleet jo pitkään perheillemme yhteistä picniciä ja tämä iltapäivä oli varattu kalentereistamme. Keli oli surkea, mutta tytöt halusivat silti toteuttaa suunnitelmansa, joten lämmintä päälle ja läheiseen leikkipuistoon. Tarjoilu oli erinomaista; tyttöjen tekemää mustikkapiirakkaa ja parmesaanitikkuja, karkkia ja sipsejä, mansikoita ja kirsikoita. Pöytäliina kaunisti pöytää märkänäkin.

Iltapyöräily

Kävin pitkästä aikaa nautiskelemassa kunnon lenkin Kullaanvuoren seudulla. Kuva on otettu vuoren päällä. Polut olivat yllättävän hyvässä kunnossa. Paitsi Haunisten altaan lähistöllä, jossa metsäkoneet olivat repineet maan lähes kulkukelvottomaan kuntoon. Mitähän sinne ollaan oikein rakentamassa, kun metsää on vedetty oikein kunnolla nurin? Turun alueella alkaa olla yleisenä tautina tämä retkipolkujen pirstaloituminen, kun metsää muutetaan tonteiksi.

Ulkoasianministeriö valistaa

Mä löysin ihan uuden huvin: Ulkoasianministeriön matkustustiedotteet. Näillä pysyy näppärästi mukana maailman menossa. Tämä Singaporen tiedote oli erityisen hauska:

Yleistä varovaisuutta noudatettava. Ankarat huumelait.

Suomennettuna: Olkaa narkkarit varuillanne siellä. Joudutte muuten linnaan.

Nyt jään jännityksellä odottamaan Alankomaiden matkustustiedotetta.

To 26.3.2009 Grazalema - Medina-Sidonia

Tänään oli luvassa enemmän ala- kuin ylämäkeä. Jatkoimme matkaa kohti rannikkoa. Grazalemasta Ubriqueen maisemat olivat edelleen jylhää vuoristoa. Olin ajatellut etukäteen nauttivani Ubriquen näkemisestä (kai matkaraamatun perusteella), mutta läpi ajaessamme en tehnyt suurta vaikutusta. Ubriquen jälkeen maisema muuttui. Peltoja, metsiä eikä enää niin isoja nousuja. Aurinko paistoi ja oli todella lämmin. Vähän ennen Alcalá de los Gazulesia pysähdyimme soittamaan Medina-Sidonian turisti-infoon varmistaaksemme että kaupungista löytyy joku hotelli. Tähän saakka majoituksemme oli etukäteen varattuja, mutta nyt piti vain ajaa perille ja etsiä sopiva. Viimeinen parikymmentä kilometriä Medina-Sidoniaan meni vauhdikkaasti myötätuulessa. Aamun vuoristot olivat vaihtuneet nyt kumpuileviin peltoiihin ja komeisiin tuulimyllypuistoihin. Sopiva hotelli (Hotel Medina-Sidonia) löytyi toisella yrittämällä. Ensimmäinen pension olisi ollut kyllä halpa, mutta haisi tunkkaiselta. Hotellimme oli kolmen tähden marmorilattiakomeus. Kahden hengen huone 70 € / yö. Oli vähän yli budjetin, mutta oli myös mukava. Medina-Sidonian vanha kaupunki näytti illan valoissa kauniilta. Kävelimme tunnin ympäri etsien sopivaa ruokapaikkaa sitä löytämättä. Lopulta tyydyimme vähiten huonon näköiseen kuppilaan, jossa söimme heikot hampurilaiset ja kaljat.

Päivän ajomatka: 103 km
Päivän ajoaika: 8 h
Nousua yhteensä: 1420 m
Laskua yhteensä: 1935 m
Linkki Sports Trackerin sivulle

Ke 25.3.2009 Grazalema

Espanjan fillariretken päiväkirjan kirjoittaminen on jäänyt arjen jalkoihin. Tuli vähän turhan pitkä tauko. No nyt jatketaan...

Toinen pyöräilypäivä ilman turhia varusteita. Yöviymme Grazalemassa kaksi yötä, joten tämän päivän saimme kierrellä seutua ilamn reppuja ja tankolaukkuja. Päivän ohjelmassa oli Cadizin alueen korkeimman huipun, Torreonin (1654 m) kiertäminen vastapäivään. Keli oli heti aamusta alkaen täydellinen. Aurinko paistoi ja tuuli oli aika leuto. Aloitimme nousemalla kohti Puerto de los Palomasia. Jyrkkää nousua ja upeita maisemia. Nousua seurasi piiiiiiitkä lasku Zahara de la Sierraan (550 m). Zaharassa pysähdyimme lounastamaan salaatit ja kahvit. Ja noutiskelemaan auringosta. Taivas mikä päivä! Jatkoimme pienempää tietä El Bosqueen. Pätkä alkoi jyrkällä alamäellä, jossa nopeus nousi 84 km/h! Hurjaa menoa. Nyt vuoristomaisemat vaihtuivat viljellyiksi kummuiksi. Tie kiemurteli kumpujen välissä ylös ja alas. El Bosquesta (300 m) alkoi 14 km tasainen nousu Puerto del Boyariin (1103 m). Pyöräni välitys riitti juuri ja juuri. (Asiaan uppoutumattomille suomennos: Ei tahtonut löytyä tarpeeksi pientä vaihdetta.) Maisemat olivat tietysti huikeat. Ja jalatkin toimivat jälleen. Välillä tuntui kuin leijailisi ylös vuoren seinämää. Päästyäni vihdoinkin reitin korkeimpaan kohtaan työnsin pyörän sivuun ja istuin ihailemaan maisemia. Riku nautiskeli ylämäen pienempine välityksineen rauhallisesti. Hänen tultuaan huipulle otimme kaverikuvat ja tuijottelimme vielä hetken vuoria. Paluu Grazalemaan oli vauhdikasta laskettelua. Päivän kruunasi köllöttely Grazaleman pienessä "kylpylässä" Spa Wellness Grazalema. Ja sen päälle illallinen Meson El Simanconissa.

Päivän ajomatka: 64 km
Päivän ajoaika: 6 h
Nousua yhteensä: 1590 m
Laskua yhteensä 1590 m
Linkki Sports Trackerin sivulle

Pyöräilykuva

Pari kuukautta vanha kuva. Olli viime jouluna saamansa maastopyörän kanssa jokilaaksossa. Tämä aarre löytyi puhelimen kuvista. Toisinaan ei ole oikeata kameraa matkassa, mutta onneksi puhelimella voi ottaa edes jonkinlaisia kuvia.