Perhe lautalla

Tämä tuli Teijolta. Muutaman kerran sai vedellä lautalla edestakaisin ennen kuin onnistui:

Japanilainen älykkyystesti

Tarkoitus on saada koko porukka lautalla joen
yli.

Peli alkaa sinisestä ympyrästä, lauttaa liikutetaan klikkaamalla
punaisia palloja. Ihmiset saa lauttaan tai takaisin maalle klikkaamalla.

Säännöt:
-Lauttaan mahtuu 2 ihmistä kerrallaan
-Isää ei saa jättää tyttärien seuraan ilman että äiti on myös paikalla
-Äitiä ei saa jättää poikien seuraan ilman että isä on myös paikalla
-Varas (raitapaita) ei saa jäädä ilman poliisia yhdenkään perheenjäsenen
seuraan
-Vain isä, äiti ja poliisi osaavat ajaa lauttaa

Testi käynnistyy pyöreästä sinisestä napista.

http://freeweb.siol.net/danej/riverIQGame.swf

Matkakuumoittelua

Kesälomareissu lähestyy ja matkakuume on kova. Näin Lehtosen Matin edellispäivänä ja sain tuoreita neuvoja Roomaan. Matti kehui yhtä keskustassa olevaa ravintolaa, jonka menu on kieltämättä hyvän tuntuinen. Teillekin kuolattavaksi:
Bibon sivut

Tsekkiläinen kelikamera

Joku tai jotkut pitivät vähän hauskaa aamu-tv:n kelikameran kustannuksella Tsekeissä. Lähetykseen saatiin ujutettua tämä hieman modifioitu pätkä.
Lähde: Boing Boing

Ainon kanssa pyörällä Ahvenanmaalle, 3. pv

Sunnuntaina oli retken pilvinen päivä. Aamutoimien jälkeen kävimme pelaamassa kierroksen ratagolfia leirintäalueen poikkeauksellisen hyväkuntoisilla radoilla. Sen jälkeen oli aika kerätä leiri ja suunnata pyörillä kohti keskustaa. Poikkesimme matkalla Lilla Holmeniin katselemaan lintuja ja pupuja. Sadetta enteilevä kylmä tuuli ajoi meitä sisätiloihin. Jatkoimme keskustaan pizzalle. Eikä päivää ilman suljettua kirkkoa. Maarianhaminan kirkko on näköjään auki kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaina... Odotellessamme Silja Linen saapumista käväisimme vielä tutustumassa Pommerniin. Jos olisin tiennyt etukäteen lippujen hinnan olisi jäänyt käymättä. Onneksi en tiennyt, oli mielenkiintoinen paikka. Paluulaivamme lähti Maarianhaminasta Turkuun klo 14:45. Laivalla Aino pääsi osallistumaan lasten leikkeihin ja opettelimme pelaamaan korttia. Matka sujui yllättävän nopeasti. Tämä oli pirun kiva reissu. Meillä molemmilla oli todella mukavaa. Keli suosi. Tätä tahtoo lisää.

Reittikartta

Ainon kanssa pyörällä Ahvenanmaalle, 2. pv

la 16.6.2007 Torsholma - Maarianhamina

Heräsin ensimmäisen kerran aamulla ennen kuutta satakielen lauluun. Nukahdin. Vähän ennen klo 7 oli aika nousta ylös ja rueta pakkaamaan leiriä kasaan. Klo 8 jatkoimme yhteysaluksella Kumlingeen. Edellisellä yhteysaluksella ollut saksalaispari tuli myös tähän kyytiin. He jatkoivat tosin Hummelvikiin saakka. Kumlingessa oli aikaa rullailla hiljalleen auringon paisteessa. Koko saaren läpiajon aikana tuli vastaan yksi auto ja kaksi traktoria. Kävimme nykimässä jälleen lukittua kirkon ovea. Keskustasta löysimme mukavan paikan myöhäisen aamiasen valmistamiseen. Aamiaisen jälkeen ajoimme edelleen Snäckön suuntaan. Pysähdyimme hetkeksi uimarannalle keräämään simpukankuoria ja uimaan. Perillä Snäckön satamassa oli vielä aikaa istuskella, ottaa valokuvia ja syödä eväitä. Ja ihailla yhden ahkeran tiiran kalastusnäytöstä. Yhteysalus Grislanilla Snäcköstä Långnäsiin oli meidän lisäksi vain yksi matkustaja. Matka sujui nopeasti korttia pelaten ja lukien. Ensimmäiset pari km Långnäsistä Maarianhaminan suuntaan jouduimme ajamaan tekeillä olevaa, vielä päällystämätöntä hiekkatietä pitkin. Sen jälkeen oli koko matka joko pyörätietä tai tarpeeksi leveä piennar. Pysähdyimme matkalla Lemlandissa jäätelölle ja Lemströmin kanaalissa katsomaan kääntösiltaa. Perillä Maarianhaminassa ajoimme keskustn läpi suoraan leirintäalueelle. Ajomatkaa kertyi tänään vähän reilut 40 km.

Ainon kanssa pyörällä Ahvenanmaalle, 1. pv

pe 15.6.2007 Raisio - Torsholma

Lähdimme retkelle klo 11.10 linja-autolla Raisiosta Kustavin Vuosnaisiin. Perillä paistoi aurinko ja tuuli oli ennusteen luokkaa (15 m/s). Yhteysalusta (tai yhteisalusta, kuten Aino sen ilmaisi) odotellessa söimme laiturilla eväitä ja pääsin juttelemaan kaikki osaamani saksan sanat saksalaisen moottoripyöräpariskunnan kanssa. Brändön puolella alkoi varsinainen pyöräily. Tuuli tuli onneksi takaa, joten matka taittui ripeästi. Brändöbyssä pysähdyimme kauppaan kaakao-ostoksille (+ unohtunut tiskiaine) ja yritimme päästä katsomaan kirkkoa. Ei päästy, oli kiinni. Jatkoimme hiekkatietä kirkon ohi ja löysimme hyvin suojaisan päivällispaikan rannalta. Laittaessani ruokaa paljastui seuraava unohdus: vesipullot oliivat jääneet kotiin. Onneksi juomapulloista riitti riisin keittoon. Päivällisen jälkeen Aino otti päivälevon makuupussissa kalliolla. Sitten jatkoimme Torsholmaan. Tie oli hyvä ajaa. Pieni myötätuuli joudutti matkan tekoa eikä missään näkynyt autoja. Ihanaa! Perillä Torsholman satamassa tutustuimme maastoon ja valitsimme telttapaikan aivan parkkipaikan viereen. Viimeinen lautta lähti klo 21 ja sen jälkeen satama rauhoittui täysin. Ajomatkaa kertyi noin 25 km.

Pyöräretki Ahvenanmaalle, 1. pv

Terveisiä Brändöstä! Lähdin aamulla Ainon kanssa linja-autolla
Raisiosta Kustavin Vuosnaisiin, josta jatkoimme yhteysaluksella tänne
Brändöön. Ajelimme saariryhmän läpi mukavassa myötätuulessa ja
nautiskelimme maisemista. Hieno päivä!

Jouhiparrat polkee

Viime viikot suomalaisilla on ollut poikkeuksellinen ilo seurata parinkin jouhiparran pyöräretkiä ulkomailla. Osmo Soininvaara lähti 11.5. Tallinnasta tavoitteenaan Nizza kesäkuun 12. päivään mennessä. Teksti-tv:n toimittaja Matti Rämö lähti suurin piirtein samoihin aikoihin reissuun, jonka pitäisi päättyä vasta Tunisiaan. Olen seurannut Soininvaaran blogia alusta alkaen ja se on ollut mukavaa luettavaa. Aila soitti eilen ja pyysi apua tuon Rämön sivujen etsimisessä. Niitä joutuikin hetken hakemaan. Lukuiloa:
Osmon blogi
Matin sivut

p.s. Tälle blogille saattaa ilmestyä lähiaikoina yhden huikean pyöräretken päiväkirja...

Älykkyystesti

Mä tykkään näistä. Ikinä ei saa täysiä pisteitä ja ihmettelee kuinka yksinkertaisiin kysymyksiin voikin antaa niin vääriä vastauksia.
http://www.arppe.fi/test/oletko_fiksu.htm

Nenäkarvaleikkureista

Sain joskus taannoin lahjaksi nenäkarvaleikkurin. Sellaisen pienen pötkön, joka toimii yhdellä sormiparistolla. Tuli ihan tarpeeseen. Ensi alkuun laite kutitti kovasti, mutta siihenkin tottui. Ja saihan sillä karvat paremmin lyhennettyä kuin saksilla. Olin käyttänyt laitetta jo useampaan kertaan ja ehdinkin jo miettiä miten kauan tuollainen sormiparisto jaksaisi. Edellisiltana sain sitten kokea sen mukavuuden, kun tuollainen kone hyytyy kesken ajon. Laite jymähti kiinni nenäkarvoihini. Ei lähtenyt irti vetämällä. Lopulta Titta sai leikata sen vehkeen irti nenästäni. Purin laitteen ja sisältä löytyi yksi rautalangan paksuinen karva, joka oli kiertynyt leikkurin ympärille. Luulenpa, että oli viimeinen kerta, kun ajoin sille pelillä.

Aino onnistui nappaamaan aika hyvän kuvan irroitusoperaatiosta.

Uuden blogin opettelua

Kesälomareissu lähestyy ja on aika opetella käyttämään tätä Bloggeria. Ajattelin kirjoittaa tänne päiväkirjaamme reissun ajalta. Hyvältä näyttää. Tämä on vain yksi Googlen monista ilmaisista palveluista, joiden laatu tuntuu vievän voiton monista maksullisista.