ti 21.7. Cordoba - Madrid

(Päiväkirjan kopioiminen tänne onnistuu vasemmallakin. Eli homma jatkuu jälleen...)

Söimme aamiaisen jälleen kaupunkiasunnon lähellä olevassa, mukavassa kulmakahvilassa La Crema. Siellä on aina mukavan ahdasta ja tarjoamme selvästi vaihtelua paikallisten arkeen. Syötyämme pyysin paikan pitäjää soittamaan meille kaksi taksia, joilla ajoimme rautatieasemalle. Matka keskustan läpi maksoi 5 € / taksi.

Aamiainen ja taksien hommaaminen sujuivat odotettua joutuisammin ja olimme jo noin puolitoista tuntia ennen junan lähtöä asemalla. Jäi aikaa kierrellä, istuskella, lorvia kaupoissa ja katsella ihmisiä. Lopulta juna tuli ja jouduimme sanomaan hyvästit Cordoballe.

Madridissa suunnistimme metrolla suoraan rautatieasemalta Gran Vian metroasemalle. Ja edelleen jalan osoitteessa Calle de Hortaleza 19 olevaan Hostal Americaan. Hostelli on kivan näköinen paikka kerrostalon neljännessä ja viidennessä kerroksessa. Lonely Planetin mukaan tämä on pieni perheyritys. Heillä on hauska pieni terassi, jolta on hyvä näkymä alas kadulle ja naapurien katoille.

Jätimme tavaramme hostelliin ja lähdimme pienelle kävelylle lähiympäristöön. Ensimmäinen tauko oli heti parin korttelin päässä kulmakapakassa nimeltään Madrid Stop. Nimi ei kuvaa mitenkään paikkaa. Vanha kuppila, jossa oli tarjolla pulloista päätellen kattava valikoima viinejä ja herkullisen näköisiä tapaksia. Valitettavasti siesta oli lähestymässä ja paikka oli menossa kiinni klo 16.

Teimme vielä pienen kävelykierroksen lähikatuja. Ostimme lähikaupasta vähän herkkuja ja menimme takaisin hostelliin ja sen terassille. Aurinko porotti kirkkaasti. Otimme pienen tauon huoneessamme. Tai muut ottivat, minä istuin hostellin aulassa ja päivitin kuvia ja päiväkirjaa nettiin.

Siestan jälkeen lähdimme tutustumaan paremmin kaupunginosaamme Chuecaan. Hostellin ympäristössä on paljon homobaareja ja seksikauppoja. Ja aika värikästä porukkaa. Kävelimme viereiselle ostoskadulle Calle de Fuencarral ja lähdimme valumaan sitä pohjoiseen. Täällä tuntui olevan joka paikassa saman näköisiä rättikauppoja (siis vaateliikkeitä). Ja tossukauppoja. Sevillassakin näkyi näitä jonkun verran, mutta täällä ei juuri muuta ollutkaan. Rättejä ja tossuja. Käännyimme matkaraamatun kehumalle tapaskadulle Calle de Manuela Malasaña. Kello oli vain aivan liian vähän ja kaikki paikat olivat vielä kiinni. Katu oli aika autio. Ehkä muutaman tunnin päästä täällä olisi vähän mukavampaa. Me emme jääneet kuitenkaan odottamaan sitä, vaan päätimme palata keskustan suuntaan. Alkoi tehdä mieli istahtaa jonnekin terassille taukojuomalle. Täällä ei vain valitettavasti ole terasseja. Vain sisäpaikkoja, joiden tupakan savu on niin sankkaa, että ei tee mieli mennä. Kiersimme katuja ja kujia ihmetellen, mihin kaikki Madridin katukuppilat on piilotettu. Löysimme lopulta yhden lähempänä Gran Viaa. Tauko maistui.

Tankattuamme jatkoimme vielä kävelykierrostamme piipahtamalla Gran Vian eteläpuolella El Corte Inglesissä. Ajattelimme, että lapset ansaitsisivat jotain vaihtelua koko iltapäivän kujien kahlaamiselle. Valitettavasti tässä talossa ei ollut leluosastoa. On jossain toisessa, lähellä olevassa Cortessa. Menemme huomenna sinne.

Alkoi tulla nälkä ja kirjaa katsomalla näytti siltä, että hostellimme on täydellisellä paikalla ruokapaikkojen kannalta. Sopivan löytäminen osoittautui kuitenkin ylättävän hankalaksi. Tämä seutu ei ole lapsille. Ruokapaikat olivat pubeja, joissa kaikissa tupakoitiin rankasti. Tai sitten ne olivat luotaan työntäviä english menu with pictures -paikkoja, joiden tarjoilijat lepertelivät kielillä ja olivat työntämässä tuolia perseen alle heti kun katsoi heitä päinkin.

Löysimme onneksi lopulta kirjan avulla Baco y Beton vain pari korttelia hostelliltamme. Ulospäin niin vaatimaton paikka, että itse kävelin ohi etsiessäni sitä. Sisällä oli täyttä. Ei toivoakaan saada pöytää. Mutta ruokalista ja paikka näytti hyvältä, joten varasin meille pöydän ja jäimme odottamaan puoleksi tunniksi pöytämme vapautumista. Kyllä kannatti. Söimme herkullista serranon kinkkua, salaattia ja juustoja. Olo helpotti.

Heräsin yöllä kolmen jälkeen siihen, kun naapuri tuli huoneeseensa äänekkäästi. Oli ilmeisiä vaikeuksia osua oveen. Osui lopulta ja löysi tien vessaankin. Täällä kuulluu näköjään kaikki äänet läpi. Onneksi isäntä sammui saman tien.