Ensimmäinen pitkä ajopäivä ilman turhia varusteita.
Yövyimme Rondassa kaksi yötä, joten tänään pääsi ajamaan koko päivän ilman reppua ja tankolaukkua. Heräsin aamulla jälleen ennen Rikua. Pakkasin tavarat reppuun ja lähdin kiertelemään Rondan keskustaa. Löysin kävelykadulta hauskan pikku kahvilan Alba, jossa kaikki paikalliset söivät aamupalaksi munkkitaikinasta pastettua kierukkaa, churrosta. Oli pakko maistaa. Rasvaista ja hyvää.
Rikun herättyä kiertelimme etsien aamiaispaikkaa. Yksi löytyi härkätaisteluareenan läheltä. Ei ollut kovin kummoinen. Toistaiseksi huonoin kahvi. Yllätyksekseni espanjalaiset eivät tunnu tietävän kahvin keittämisestä juuri mitään. Jotenkin odotti heidän suhtautuvan siihen samalla intohimolla kuin italialaisten, mutta täällä kahvi on parhaimmillaankin vain "ihan ok". Tekevät kahvin vähän sinne päin. Vasemmalla kädellä.
Ennen fillarilenkille lähtöä pysähdyimme pyöräkauppa Bicicletas Jesus Rosado, jossa Riku kiristytti ohjainlaakerinsa ja hiplailimme tavaroita. Päästyämme vihdoinkin tien päällee aurinko paistoi ja tuuli oli kova. Tuulensuojassa oli kuuma ja kunnon puuskassa tuli kylmä. Ja nämä maisemat... On täällä vain upeata pyöräillä.
Ajoimme Rondasta Atajaten ja Algatocinin kautta kohti Gaucinia. Pitkiä mutta ei liian jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Tie oli vähän isompi kuin eiliset mutta piennarta oli tarpeeksi ja tie oli hyvä ajaa. Matkalle osui muutama pieni kylä, joissa pydähdyimme katselemaan maisemia. Tänään en ottanyt kameraa mukaan ollenkaan, vaan kuvasin maisemat vain kännykällä. (Jälkeenpäin, kännykkäkuvat nähneenä: Olisi vain pitänyt pakata kamerakin.)
Nautimme lounaamme Gaucinissa. Alkuperäinen suunnitelma oli jatkaa matkaa El Colmerarin kautta takaisin Rondaan. Gaucinissa päätimme kuitenkin lyhentää lenkkiä palaamalla pienen pätkän samaa tietä takaisin ja ajamalla Algatocinista kohti Cortes de la Fronteraa. Tämä osoittautui todella hyväksi päätökseksi, sillä näinkin lenkki oli 100 km ja nousua (ja laskua) kertyi yhteensä reilut 2000 m. Jos olisimme jatkaneet El Colmenariin kautta, olisi pimeys laskeutunut kauan ennen saapumistamme takaisin Rondaan.
Tie Algatocinista Cortes de la Fronteraan oli hurjaa mutkittelevaa laskua. Cortesista alkoi kiipeäminen laakson toista reunaa ylös ja pikku hiljaa tie tasoittui. Tällä puolella tie oli selvästi pienempi ja mäet jyrkemmät. Laakson pohjalla kulki junarata. Kaunista täälläkin.
Lenkin päätteeksi kävimme Rondassa lihakaupassa ostamassa vähän Serranoa ensihätään. Pääsimme hotellillemme sopivasti juuri ennen hämärää. Eilisestä iltaravintolastamme tuli tänään kantapaikkamme; Kävelimme vielä illalla vanhan sillan kautta sinne syömään.
Päivän ajomatka: 100 km
Päivän ajoaika: 8 h
Nousua yhteensä: 2060 m
Laskua yhteensä: 2060 m
Linkki Sports Trackerin sivulle
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti