Lomakotimme tuntumassa on ainakin neljä leipäpuotia. Käväisin aamulla lyhyen kävelyn ja ostamassa tuoretta sämpylää. Oli hyvää.
Päätimme aloittaa Kööpenhaminaan tutustumisen perinteisistä kohteista: Merenneito ja Nyhavn. Ajoimme lähijunalla asuntomme vieressä olevalta Nørrebron asemalta Østerportiin ja kävelimme sieltä Kastelletiin. Aurinko paistoi jälleen ja ilma oli mahtavan lämmin. Kävelimme Kastelletin läpi kohti Pientä Merenneitoa. Muistin viime käynniltä vain sen, että en ymmärtänyt mikä juttu tämä pyrstöneiti oikein on. Lähestyin paikkaa tälläkin kertaa yhtä suurella innolla. Aino oli meistä ainut, joka oikeasti odotti näkevänsä Merenneidon ja ainut, joka pettyi kun selvisi, että neito on raahattu Shanghain maailmannäyttelyyn. Paikalla oli jättimäinen näyttö, jossa näytettiin elävää kuvaa Shanghaista. Siellä se neito jökötti. Samalla kivellä. Merenneidon puuttuminen ei estänyt meidän ohella satojen muiden turistien palloilua paikan päällä ja oheismateriaalikauppiaat ymmärsivät olla myös pelipaikalla hoitamassa hommansa. Aino osti pienen neitojäljennöksen. (Muistaakseni tuo "oikeakin" on jäljennös, kun se alkuperäinen tai ainakin osia siitä on varastettu jo useampaan otteeseen.)
Pienessä Merenneidossa parasta on matka sieltä keskustaan. Ranta on komea. Kanavan toisella puolella seisovaa oopperataloa jää tuijottamaan. Etelä-Ruotsissa ihmettelin, kun taloissa ei ollut räystäitä ollenkaan. No tässä oopperatalossa on. Tuhansia neliöitä. Ei sada ovesta sisään.
Nyhavn on kaunis näky. Lyhyt, aika täydellinen pätkä. Talojen värit, pienet laivat, ihmiset. Kävelimme aluetta edestakaisin etsien terassia johon istahtaa oluelle. Oli liian täyttä emmekä jaksaneet jäädä odottamaan loputtomiin, joten lähdimme pohjoiseen suuntana Latinalaiskorttelin kujat. Kävelymatka oli pitkä ja jalat jo väsyneet. Tuli mieleen vaihtoperheemme suosittelema puisto Ørstedsparken, jonne pääsisimme sopivasti metrolla. Yhden pysäkinvälin jälkeen olimme puiston lähettyvillä. Kävelimme ja nautiskelimme näkymää. Ihmisiä joka puolella viettämässä rauhallista picniciä. Pysähdyimme lopulta puiston pohjoiskulmassa olevaan Cafe Haciendaan, jonka vieressä on mukava leikkipaikka. Lapset olivat jo niin poikki, että eivät halunneet edes leikkiä. Juotavaa ja pientä suolaista koneeseen.
Tauon jälkeen jatkoimme matkaamme kohti Nørrebrota. Matkalle osui vielä vaihtoperheemme suosittelema Assistens Kirkegård, iso hautausmaa johon on haudattu useampi tanskalainen kuuluisuus. Etsimme hyvien opasteiden avulla H. C. Andersenin haudan. Vaihtoperheemme oli kirjoittanut, että monet nørrebrolaiset viettävät viikonloppuna picniciä tällä alueella ja näin tosiaan oli. Tuntui hassulta, että ihmiset köllöttelivät viltteineen ja juomineen hautausmaalla. Kivalta se näytti.
Kotiin päästyämme olimme jo kaikki aika poikki. Ja kaapissa ei ollut oikein mitään sopivaa syötävää. Onneksi ympärillä on pizzerioita, mistä valita. Vaihtoperheemme on lainannut meidän käyttöömme Nihola-pyörän ja nyt pääsin kokeilemaan sitä, kun hain Ainon kanssa meille pizzaa. Hauska peli ajaa. Tasaisessa maastossa helkutin hyvä tapa kuljettaa isoa kuormaa. Tällainenkin pitäisi tietysti olla kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti