Trento - Bergamo - Moncalvo

Heräsin aamulla hyvin nukutun yön jälkeen lämpimään auringon paisteeseen ja liikenteen pörinään. Keräsin jälleen sängyn kasaan, jätin auton parkkipaikalle ja lähdin kävelemään ympäri kaupunkia. Ensimmäisenä tavoitteena oli löytää aamukahvi. LP:n matkaraamatussa kehuttiin yhtä kahvilaa ja olihan se hyvä. Herkullinen cappuccino ja kräämipulla. Italiassa kahvilassa asiointi on vähän haastavampaa paitsi kahvisanaston myös käytäntöjen takia. Barista haluaa tietää, minkälaisen kahvin haluaisit juoda. Sen tilattuasi voit valita haluamasi makean leivoksen vitriinistä ja nautiskella nämä muiden kanssa tiskin ääressä. Kahvittelun päätteeksi maksetaan mitä ollaan syöty. Ja se pitää siis kertoa kassalle. Cappuccinon osaan sanoa, mutta kun jokaisella makealla leivonnaisella on oma nimensä ja vielä yleensä paikallinen nimi, niin siinä kohtaa tahtoo mennä viittomiseksi. Tällä kertaa kysyin vieressä aamustavalta paikalliselta, mikä minun leivoksen nimi on. Se oli joku firenzene tai jotain sinne päin. Trenton rento ilmapiiri houkutteli lorvimaan kaupungilla. Kävelin pitkin katuja, katselin kauppoja ja pysähdyin välillä oluelle kirjoittamaan päiväkirjaa. Minulla oli hyvää aikaa suunnitella kaunis ajoreitti Bergamoon, jonne Titta ja lapset saapuisivat klo 16.30. Ajoin Trentosta Garda-järven länsirantaa alas Bergamoon. Huikeat maisemat. Ja kapeat tiet. Perillä Bergamossa minulle jäi vielä sopivasti aikaa käväistä vilkaisemassa kaunista vanhaa kaupunkia ennen perheen saapumista. Odotin malttamattomana heitä. Oli hienoa päästä näyttämään lapsille näitä paikkoja. Kun lento vihdoinkin laskeutui vajaa tunti aikataulusta jäljessä, pakkauduimme kaikki kuumaan Volkkariin ja ajoimme Bergamon vanhaan kaupunkiin. Aurinko paistoi ja lämpötila oli vajaa 30 astetta. Kiertelimme hetken kaupungin kapeita katuja ja istahdimme juomalle. Pääsisimme vuokra-asuntoomme vasta huomenna emmekä olleet varanneet mitään majoitusta ensimmäiseksi yöksi. Ajattelimme vain ajella eteenpäin ja katsoa jonkun sopivan kohteen. Bergamossa perhettä odottaessani luin LP:n matkaoppaasta alueen kaupungeista. Bergamosta etelään tai lounaaseen, jonne meidän matka suuntautuisi, ei ollut oikein mitään erityistä. Paitsi Milano. Mutta Milanoon ei ole oikein järkeä ajaa vain löytääkseen yöpymispaikan. Lopulta päädyimme ajamaan Piemonten suuntaan Casale Monferratoon. Perillä etsimme navigaattorilla pari hotellia, jotka eivät houkuttaneet jäämään kaupunkiin. Tai ehkä se oli kaupunki itse. Tasainen, keskustan ulkopuolelta ruma paikka. Turhan iso. Kello oli jo yli kahdeksan ja matkalaisilla oli ollut pitkä päivä. Päätimme silti jatkaa vielä vähän eteen päin. Navigaattorissa on onneksi myös joidenkin paikkojen yhteystietoja. Katsoin matkaoppaasta seuraavan kohteen, Casale Monferratosta noin 20 km päässä olevan kylän Moncalvo. Navigaattori löysi kylästä muutaman hotellin. Soitin ensimmäiseen ja kyselin isoa huonetta meidän perheelle. Ei löydy. Ei löytynyt toisestakaan. Mutta sitten ensimmäisen paikan pitäjä ymmärsi soittaa takaisin ja tarjota kahta vierekkäistä huonetta. Hotellin lähellä olisi myös ravintola, josta saisimme iltapalaa. Kiemurtelimme pienempiä teitä Moncalvoon ja hotellimme La Locanda del Melograno. Kaunis kylä mäen kukkulalla. Hotellille päästyämme kiirehdimme saman tien paikalliseen ravintolaan herkuttelemaan. Hyvää ruokaa ja viiniä. Italiassa.