Emma 3 v. Herätimme Emman aamulla laulamalla Paljon onnea vaan. Emma oli jo muutaman päivän ajan suunnitellut omia synttäreitään: Hänelle lauletaan aamulla, sitten hän saa punaisen lahjan ja hän pukee mekon päälle. No paketti ei ollut punainen, mutta muuten meni kuten neiti oli suunnitellut. Aino halusi käydä aamulla kaupassa ostamassa Emmalle kaakaota. Alunperin hän olisi halunnut mennä kauppaan yksin, mutta kilometrin matka sinne olisi vienyt liikaa aikaa, joten mä kuskasin hänet sinne skootterilla. Annoin rahat kouraan ja pyysin ostamaan leipää, pari sämpylää ja kaakaota. Ainon kauppareissun ajaksi lähdin kiertelemään skootterilla lähiympäristöä. Ajoin ensin pienen matkaa Baseliin päin ja takaisin. Tyttöä ei näkynyt vielä kaupan ulkopuolella, joten koukkasin Flüh:n keskustasta Ranskan puolelle ja kävin katsomassa miltä raja näyttää. Siellä on yksi kyltti joka kertoo valtakunnan vaihtumisesta. Muuten näytti samalta kuin muihinkin suuntiin. Palasin kaupalle eikä neitiä näkynyt vieläkään. Menin sisälle kauppaan. Aino seisoi kauppajonossa pelkkien sämpylöiden kanssa. Hän ei ollut löytänyt kaakaota (kun täkäläisessä kaupassa ei ole sitä kolmen metrin maitohyllyä kuten Suomessa) ja leipä oli unohtunut, kun hän oli jäänyt murehtimaan sitä missä sämpylät punnitaan. (Niitä ei punnita, vaan kassa tietää kappalehinnan.) Kiersimme yhdessä kaupan ja keräsimme puuttuvat. Palasimme lomakotiin nauttimaan aamiaista.
Emman synttäreitä juhlistaaksemme olimme päättäneet viettää tämän päivän Baselin eläintarhassa. Tänään paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta heti aamusta lähtien, joten kelikin oli sopiva. Pakkasimme itsemme raitiovaunuun ja ajoimme eläintarhan pysäkille. Nähtävää riitti. Baselin eläintarha on Sveitsin suurin omassa lajissaan. Vaikka paikka on ihan kävelymatkan päässä keskustasta se on mukavasti omassa rauhassaan. Päivänsankari riensi punainen mekko hulmuten paikasta toiseen ja välillä, kun tarpeeksi pelotti, meidän syliin. Emma kertoi heti aluksi haluavansa nähdä apinat ja loppupuolella kierrosta istuimme pidemmän tovin apinatalossa katselemassa serkkujemme touhua.
Eläintarhassa vierähti viitisen tuntia ja sen jälkeen kaikilla oli nälkä. Ajoimme raitsikalla takaisin kotiin syömään. Illemmalla minä lähdin vielä juoksulenkille katsomaan Mariasteinin seutuja. Aurinko paistoi ja ilma oli lämmin. Oli todella hieno lenkki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti