to 5.7. Siena - Firenze - Siena

Kiitos kaikille kommenteista! Mukava kuulla teistä näiden tekstien välissä.

Tänään lähdimme ensimmäiselle Firenzen käynnille. Koska Sienasta on vain noin tunnin matka Firenzeen ajattelimme piipahtaa siellä vielä ainakin yhden kerran tämän jälkeen. Katsotaan sitten koska ehdimme. Ajoimme aamulla linja-autolla Sienan keskustaan, josta ostimme liput Firenzen bussiin. Maksoivat kokonaista 6,50€. Emma pääsi ilmaiseksi. Julkisen liikenteen lippujen hinnat ovat täällä jotain ihan muuta kuin Suomessa. Liekö syy sitten laiskottelevan kansanluonteen, korruptoituneen hallinnon tai suunnattoman pakolaisongelman, mutta halpaa on. Ajomatka oli aika kokemus. Kaksikaistainen tie oli juuri tarpeeksi leveä kahdelle autolle, mutta linja-auton ohittaessa rekkaa teki mieli vetää vatsaa sisään, että varmasti mahtuisimme ohi. Firenzen päässä auto ajeli jonkin matkaa pitkin pikku katuja ja tiukkoja risteyksiä ennen kuin pääsimme linja-autoasemalle. Perillä en ollut aivan varma paikasta ja pyysin laiturilla olleita bussikuskeja näyttämään sijaintimme kartalta. Epäilykseni Italialaisten heikosta kartanlukutaidosta vain vahvistui, kun ensimmäinen kuski pyysi seuraavaa avuksi kartan lukuun. Pari korttelia käveltyämme tajusin, että jälkimmäinen kuski oli piirtänyt linja-autoasemamme sijainnin päin honkia. No pääasiahan on, että osaavat ajaa sinne.
Ohjelmassa oli tänään Firenzen keskustan pohjoisosan kävelykierros. Heti alkumatkasta löysimme kivan lastenvaateliikkeen, josta Aino osti itselleen setin bokseri-mallisia pikkuhousuja (vaikka hän epäilikin niiden olevan pojille tarkoitettuja koska vain pojat käyttävät boksereita). Alueelta löytyi muutama muukin kiva kauppa, jossa hiplata tavaroita. Välillä piti pysähtyä herkulliselle jäätelölle. (Pistaasijäätelö on mun herkkua!) Kiertelyn loppupuolella menimme tutustumaan upeaan San Lorenzon basilikaan. Sieltä jatkoimme nahkatakkikojuhelvetin läpi kauppahalliin. Firenzen kauppahalli on miellyttävä kokemus. Kaiken maailman ruoka-aineta upeasti esillä ja mukava tunnelma. Söimme lounaan yhdessä kauppahallin ravintoloista. Ruokaa tilatessa oppi italialaista kyynerpääjonottamista.
Yksi päivän kohteista oli matkaoppaassa mainittu lasten leikkimaa Mondobimbo. Matkalla sinne löysimme pari leikkipuistoa, jossa pysähdyimme leikkimään ja hyvä niin, sillä löydettyämme vihdoinkin ko. leikkimaan jouduimme toteamaan sen olevan remontissa. Pettymys. Palasimme kahvion leivonnaisten kautta takaisin duomon maisemiin. Päivän aikana tuli käveltyä mukavan paljon ja lapset jaksoivat jälleen ihmeen hyvin mukana. Onneksi keli on juuri sopivan lämmin, että jaksaa vielä kävellä. Duomon lähistöltä löytyi lelukauppa, jossa pääsi hiplaamaan leluja. Turisti-infosta suosittelivat vielä lähistöllä olevaa Disney-kauppaa, joka oli nimensä mukaisesti kaiken maailman Diney-tuotteiden paratiisi. Aino elää tällä hetkellä täysillä Witch-keijujen maailmassa ja Walt-sedän kaupasta löytyi Ainolle Will-alusasu sekä kavereille vähän Witch-tuomisia.
Junalla matkustaminen tuntui jälleen linja-autoa mukavammalta vaihtoehdolta. Kävelimme Stazione Centrale di Santa Maria Novellan rautatieasemalle jonottamaan lippuja. Saimme liput juuri ennen junan lähtöä ja vaikka matka-aika onkin ehdä vartin linja-auton aikaa pidempi matka sujui silti tulomatkaa mukavammin. Emma hurmasi jälleen kaikki vaunun tädit. Hän on oppinut tervehtimään kaikkia italiaksi "Tsau" ja tämä suloinen tervehdys sulattaa jokaisen italialaisen. Varsinainen hurmuri.