la 14.7. Siena - Rooma

Aamulla söimme, pakkasimme viimeiset tavarat ja ajoimme taksilla rautatieasemalle. Aamuvuoro Roomaan ajetaan jostain syystä ensin puoleen väliin bussilla. Ostimme liput (kaikki on niin paljon helpompaa näissä pienemmissä kaupungeissa) ja pakkauduimme bussiin. Auto kierteli kaikki pikkku kylät ja tie oli mutkaista. Reilun puolen tunnin ajon jälkeen (tienviitta näytti Siena 12km) Emma oksensi yllättäen Titan syliin. Paniikissa pusseja esiin, pyyhepaperia oksennusten putsaamiseksi ja Ainon ja Ollin rauhoittelua. Italialaiset ottavat kyllä ihan tosissaan eri tavalla lapset huomioon. Selvittäessämme sotkuja viereiset tädit lepyttelivät Emmaa ja olivat selvästikin osanottavia. Seuraavalla pysäkillä bussikuski tuli käymään kysymään onko kaikki kunnossa ja italialaistädit selittivät tapahtumat ja opastivat bussikuskin järjestämään pari vapaata paikkaa auton etuosasta. Ja siellä ihmiset siirtelivät tavaroitaan ja järjestivät välittömästi pari paikkaa heti kuljettajan takaa Titalle ja Emmalle. Bussikuskia harmitti selvästi kielitaidon puute ja sen vähän mitä ymmärsin hän pyyteli kauheasti anteeksi näitä peijakkaan teitä. Loppumatka mentiin onneksi moottoritietä pitkin.
Chiusassa vaihdoimme junaan ja saimme nopeasti vallatuksi koko loosin (vai miksi näitä junan pieniä istumaosastoja kutsutaan?) itsellemme. Perhematkailuun nämä kuuden hengen osastot ovat mukavampia kuin kotomaan peräkkäiset istuimet.
Perillä Roma Terminissä (päärautatieasema) oli jälleen aika "jonottaa" taksia jenkkien ja italialaisten kanssa. Jenkit ovat onneksi aivan liian kilttejä ja kielitaidottomia tähän leikkiin, joten saimme auton aika pian. Sienassa taksilla ajaminen oli halpaa, mutta täällä se taitaa olla vielä vähän halvempaa. Rautatieasemalta kunnon näköala-ajelu Trasteveraan maksoi kymmenen euroa. Majoituksemme Bed&Breakfast Kimama (http://www.kimama.it) on hyvällä paikalla Trasteveren kaupunginosan keskellä. Tämä on mukavan nuhjuisen näköistä aluetta. Asunto on todella mukavan oloinen ja sopii tähän maineeltaan boheemiin entiseen työläiskaupunginosaan. Erivärisiä kuppeja, kaiken maailman kankaita, kylppärin seinässä kumisia merihevosia. Asunnossamme on keittiö, makuuhuone ja tilava vessa, jossa on iso kylpyamme. Omistaja itse on matkoilla, joten naapurin vanha rouva kävi päästämässä meidät sisään. Harmi, olisi ollut hauska nähdä itse omistajakin. Pöydällä odotti pari herkullista leivonnaista ja leipä. Jääkaapissa oli mehua, voita ja jogurttia. Kello eli lounas-aikaa, eli jätimme tavaramme ja lähdimme kiertelemään lähikortteleita etsien ruokapaikkaa. Täällä niitä onkin joka kulmassa. Ruoan jälkeen jatkoimme vähän alueen kiertelyä. Hauskan näköisiä kujia. Lasten väsähdettyä kiertelyyn palasimme asunnolle kylpemään. Illalla huomasin ilokseni jonkun naapurin nettiyhteyden olevan täysin avoin vierailijoille ja käytin tilaisuuden hyväksi lähettääkseni blogiin lyhyen viestin ja vilkaistakseni Suomen uutiset. Kävin vielä illalla lasten mentyä nukkumaan pienen kierroksen ympäri Trasteverea. Kaikki päivällä kiertelemämme kujat olivat heränneet eloon. Edes takaisin kuljeskelevia ihmisiä (lähinnä italialaisia) ja katujen reunat täynnä ravintoloiden pöytiä ja tuoleja. Pysähdyin pariin paikkaan lasillisella ja seuraamaan elämää.