la 7.7. Siena - Monteriggioni - Colle di Val d'Elsa - San Gimignano - Siena

Päivän reitti oli Lonely Planetin matkaoppaasjonsa (matkaraamattuni) kuvattu kukkulakaupunkien reitti. Keli oli sen verran lämmin ja eteneminen hidasta, että emme jaksaneet käydä ihan kaikissa oppaan mainitsemissa paikoissa. Mutta hienoa nähtävää riitti silti ylllin kyllin.
Aloitimme Sienan lähellä olevasta Monteriggion linnoituksesta, joka ei ole kaupunki vaan linnoitus jonka sisällä oleva pieni kylä on valjastettu turistikäyttöön. Linnoituksessa vietetään tänä viikonloppuna iltaisin jonkinlaista ritarijuhlaa ja paikka olikin koristeltu tyylin mukaisesti ja paikalla kuljeskeli paljon "alkuperäisasukkaita" hassuissa vaatteissaan. Linnoituksen muurilta oli komeat näkymät ympäröiviin laaksoihin.
Seuraavaksi oli vuorossa vaikeaniminen Colle di Val d'Elsa. Liekö syy nimessä, mutta tämä kaupunki on matkaoppaankin mukaan jäänyt suurilta turistilaumoilta huomaamatta ja sen huomasi paikan päällä. Täällä ei myyty Italia -paitoja. Emman nukahdettua pysähdyimme nauttimaan hyvän lounaan yhteen keskustan ravintoloista. Pizzan puutteessa lapset joutuvat totuttautumaan pasta-annoksiin ja ovat jo huomanneet ne vähintäänkin yhtä herkullisiksi. Juuri syötyämme Emmakin heräsi ja sai Ainon tomaattipastan jämät. Hän hurmasi jälleen tarjoilijat niin, että sai heiltä jälkiruoaksi ylimääräisen herkullisen suklaakonvehdin. Lounaan jälkeen jatkoimme kaupungin kiertelyä. Hauskan näköinen paikka. Ehdottomasti retkemme mielenkiintoisin paikka sen suhteen, että vanha keskustakin oli paikallisten asuttamaa eikä hotelleja ja puoteja. Tuntuu hassulta ajatella, että joku ihan oikeasti asuu näissä satoja vuosia vanhoissa taloissa.
Colle jne. jälkeen päätimme oikaista matkaoppaan reitistä ja jättää Volterra väliin. Ajoimme kaunista mutkittelevaa reittiä San Gimignanoon. Oikein nätti paikka. Ja täynnä turisteja. Näihin näkyihin alkaa jo sokaistua. Kävelee keskellä upeimpia Toscanan kaupunkeja nautiskellen päivästä. Mutta mukavaahan sekin on. (Totta puhuen tätä kirjoittaessani - vain kolme päivää myöhemmin - en muista kaupungista enää mitään. Varmaan ihan kiva...)
San Gimignanon jälkeen päätimme jättää kierroksen viimeisen kaupungin (nimi?) väliin ja palata kotiin. Suunnistaminen on täällä paikoin aika haastavaa hommaa, kun viitoitus on viime tipassa tai puuttuu kokonaan. Päästyämme tuskin San Gimignanosta ulos olimme jo eksyksissä. Mä tivasin Titalta "mihin päin?" ja Titalta paloi hermo. Sitten lensi kartta ja mä tein u-käännöksen tavoitteena päästä takaisin johonkin Siennaan johtavaan risteykseen. Löytyihän se lopulta. Palasimme moottoritietä pitkin Sienaan.