Heräsin aamulla Mikon takapihalta matkailuvaunusta. Riku lähti käväisemään lähellä asuvan kaverinsa Jannen luona. Riku oli sopinut jo aiemmin Jannen kanssa meille kyydit Cadiziin. Minun teki kuitenkin mieli ajamaan, joten kävin hakemassa kaupasta aamupalaa ja lähdin polkemaan kohti Cadizia.
Rannan rähjäinen ja vähän pelottavankin ympäristö jäi taakse ja pääsin viilettämään pitkin peltojen ympäröimiä pikkuteitä. Liikenne oli vähäistä kai lauantaiaamusta johtuen. Olin suunnitellut ennen Espanjaan lähtöä netin karttaohjelmien kanssa jonkinlaisen reitin reissumme jokaiselle päivälle ja tämän viimeisen ajopäivän suunnittelu oli jo silloin erityuisen hankalaa. Cadiz on niemen nokassa ja sinne vie vain kaksi tietä, etelästä moottoritie ja lännestä maantie. Karttaohjelmien ja Tomtomin navigaattorin perusteella pyörällä pääsisi lännen suunnaasta. Olin suunnitellut reitin sen mukaan ja onnistuin jopa suunnistamaan Michelinin hyvällä 1:40 000 kartalla aina Puerto Realiin (vajaa 20 km Cadizista) saakka. Siellä pysähdyin kysymään paikalliselta reittiä Cadiziin ja hän kertoi ainoan pyörille sallitun reitin menevän etelästä tulevan moottoritien viertä! Kiertäminen sitä kautta olisi tehnyt yli 20 ylimääräistä kilometria. Päätin ajaa lyhyempää reittiä ja käynnistin Tomtomin gps:n, joka neuvoi minut sillalle. (Tähän kohtaan päättyy Nokian Sports Trackerin reitti tältä päivältä.) Pahin pätkä oli noin kilometrin sillan ylitys. Sillalla oli pyöräily kielletty eikä lainkaan piennarta. Onneksi paikalliset autoilijat suhtautuvat myönteisesti pyöräilijöihin.
Riku saapui autokyydillä Cadiziin samoihin aikoihin kuin minä. Kiersimme hetken vanhaa kaupunkia ja lähdimme rautatieasemalle, josta matkamme jatkui edelleen junalla Dos Hermanosin kautta Malagaan. Menimme asemalle ajoissa varmistaaksemme, että saamme pyörät junaan. Etukäteen Renfen (Espanjan VR) onnettomilta sivuilta hankkimieni tietojen perusteella tälle välille sai ottaa pyörän mukaan. Mutta rautatieasemalla asia ei ollutkaan ihan niin selvä ja ensin meille sanottiin, että Dos Hermanos - Malaga väliin ei oteta pyöriä. Virkailija soitti jonnekin ja höpötti aikansa. Ja kertoi meille, että pyörien kuljetus ei olekaan ongelma. Junaan vain.
Junamatka sujui ongelmitta. Loppumatkasta pari vanhempaa espanjalaispyöräilijää innostui juttelemaan kanssamme paikallisista maastoista. Kai. Puhuivat vain espanjaa. Saavuimme illansuussa Malagaan. Rikun piti saada tietysti heti ruokaa ja hotellillekin piti saada vähän eväitä. Saimme hoidettua nämä perustarpeet rautatieaseman tuntumassa. Sen jälkeen suunnistimme gps:n avulla keskustasta lentokentän tuntumassa olevaan hotelliimme. Illalla oli vielä ohjelmassa pyörien pakkaaminen laatikoihin.
Päivän ajomatka: Alle 60 km
Linkki Sports Trackerin sivulle
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti