Heräsin aamulla aikaisin ja selkä oli aivan jumissa. Pääsin joten kuten käymään vessassa. Titta antoi kunnon satsin kipulääkkeitä ja hetken päästä helpotti vähän. Aamiaiseen mennessä olin saanut venyteltyä itseäni sen verran, että pääsin ylös ja pystyin lähtemään Ainon kanssa naapuriin. Naapurissa odotti Carmen sisaruksineen, heidän äitinsä ja isovanhemmat. Pääsimme tutustumaan heidän kaneihin, joita oli aivan mahdoton määrä ja kanoihin, joita riitti myös joka orrelle. Aino oli tehnyt itselleen suloisen pikku sanakirjan, jonka avulla hän pystyi kysymään Carmenilta eri eläimet. Hienoa katsella, miten tuo pikku neiti hoitaa itse hommat. Hetken katseltuani jätin Ainon leikkimään naapuriin ja palasin lomakotiin hoitamaan selkääni.
Pikku hiljaa olo parani ja päätimme lähteä vielä tänään Cordobaan kiertelemään sen, minkä vointi sallii. Meillä on vaihtoperheemme kaupunkiasunto käytössä ja pakkasimme petivaatteet mukaan siltä varalta, että haluaisimme jäädä yöksi kaupunkiin. Laitoin kaupunkiasunnon lähistöllä olevan aukean osoitteen navigaattoriin. Päästyämme kaupunkiin huomasimme jälleen navigaattorin suunnistavan yksisuuntaisia väärään suuntaan. Kiertelimme aikamme löytääksemme sopivaa ajosuuntaa ja välillä ajoimme todella pieniä kujia. Lopulta löysimme perille ja mikä mukavinta löysimme myös parkkipaikan. Täällä kaikki tarpeeksi isot paikat ovat parkkipaikkoja liikennemerkeistä piittaamatta. Jos ohi pääsee, ei ole tiellä ja siihen voi jättää. Löytämämme paikka oli onneksi jopa merkitty parkkipaikaksi, joten uskalsimme jättää auton siihen ja jatkaa jalan etsimään kaupunkiasuntoamme. Laittaessani navigaattoriin asuntomme kadun nimeä Olli hihkui vieressä osoittaen viereistä kujaa. Se on tässä! Kävipä tuuri.
Kaupunkiasunto on osoitteessa Calle del Zarco 5 aivan keskustan tuntumassa. Asunto on pieni. Alakerrassa olohuone ja keittiö, yläkerrassa makuuhuoneet ja vessa. Jännä huoneisto vanhassa talossa. Jätimme yöpymistavaramme asuntoon ja lähdimme kiertelmään sokkeloisia kujia kohti keskustaa. Pysähdyimme tankkaamaan Plaza de la Correderan isolle aukiolle. Kuuman ilman ja kylmän oluen yhdistelmä toimi hyvin. Selkä tuntui myös kestävän tätä kävelemistä ja istumista. Tauon jälkeen jatkoimme pikku kujia pitkin kohti keskustaa. Nyt teki mieli jäätelöä. Plaza de las Tendillasin kulmassa on jäätelöbaareja, joiden valikoimassa riitti jokaiselle jotakin. Kello oli 17 ja kaupunki oli jälleen aivan hiljainen.
Lelukaupan auettua Olli pääsi täydentämään korttivalikoimiaan. Aino osti pussillisen koruja viereisen tyttökaupan alennusmyynnistä. Nyt elettiin varmaankin päivän kuumimpia hetkiä ja taas teki mieli istahtaa jonnekin tankkaamaan. Kävelimme Plaza de las Tendillasilta koilliseen olevia kujia löytämättä mitään sopivaa. Lopulta päädyimme takaisin Plaza de la Correderalle. Päätimme istua siellä kunnes Plazan vieressä oleva, matkaraamatun ja vaihtoperheemme kehuma ravintola Taberna Salinas avaisi ovensa klo 20.
Salinas oli kehujen arvoinen. Täälläkään ei nähdä paljoa vaivaa ruoan asetteluun lautaselle (lihat alle, ranskikset päälle), mutta hyvää oli. Hinnatkin olivat kohdallaan. Suurin piirtein kaikki annokset 6.60 €. Arvelin niiden olevan sen verran pieniä, että tilasin pari alkuruokaa annostemme lisäksi. Alkuruoat ja annokset tulivat pöytään samalla kertaa ja meillä oli enemmän kuin tarpeeksi syötävää. Appelsiinisalaatti oli erikoinen: Appelsiinin ja sipulin lohkoja, jonkun maukkaan kalan viipaleita (maistui melkein kuin tiristetyltä rasvalta) ja tietysti oliiviöljyä. Ja se oli hyvää. Ainon lampaan kyljykset olivat myös herkulliset. (Vilkaisin nyt ravintolan nettisivuja ja löysin heti tuon appelsiiniannoksen. Se oli Naranjas "Picás" con aceite y bacalao. Bacalao = turska.)
Syötyämme vointi koheni ja päätimme lähteä vielä pienelle iltakäveleylle kaupungin keskustaan. Hyvä niin, sillä nyt näimme elämääkin täällä. Yhdenksän jälkeen illalla kaupunki kuhisi ihmisiä. Täällä eletään ihan eri tahdissa. Kaupungilla oli mukava tunnelma ja seisahdimme hetkeksi lempikatubaarimme edustalle nauttimaan kylmät oluet. Sitten olikin aika lähteä nukkumaan. Otimme taksin, vaikka kotimatkaa ei ollutkaan kilometriä enempää. Taksi tuli vauhdilla pikkukujia pitkin kotikatumme toiseen päähän ja maksoi 4,60 €. Kujan varrella on jännä ulkoilmaelokuvateatteri, josta vaihtoperhe mainitsikin. Ihmiset tulevat sinne ruokineen ja juomineen istumaan, viettämään iltaa, katsomaan elokuvaa ja seurustelemaan. Vilkaisimme pikkuisen portilta meininkiä ja näytti hauskalta. Jäimme siis Cordoban asuntoon yöksi ja huomenna olisi tavoitteena päästä katsomaan Cordoban moskeija.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti